Kuntosaliharjoittelu

Mainettaan monipuolisempaa

Kuntosaliharjoittelun ei tarvitse olla pelkkää monotonista painojen kanssa äheltämistä. Se ei välttämättä vaadi kalliiden välineiden ja lisäravinteiden hankintaa. Eikä sen myöskään tarvitse olla narsistista itsensä ja kehonsa jatkuvaa tarkkailua ja kontrollointia. Kaikkea tätäkin se voi olla, ja jos jostain tuntuu hyvältä toimia näin, niin mikäpä siinä. Monille tällainen hifistely tai machomainen pullistelu tuntuu kuitenkin vieraalta. Kukaan aloittelija tuskin myöskään toivoo joutuvansa hikoilevien karjujen keskelle vaatimattomia sarjojaan toistamaan. Onneksi tapoja harrastaa on yhtä monta kuin on harrastajaakin ja salejakin löytyy moneen lähtöön. Kiireiselle bisnestyypille on omat ympäri vuorokauden auki olevat paikkansa, pullistelijoille omansa. Ja aivan tavalliselle tallaajalle – hänellekin löytyy sopiva paikka harjoitella ja sopiva ohjelma jota noudattaa.

Jokaiselle tarpeensa mukaan

Mistä siis aloittaa? Olipa tavoitteet minkälaiset tahansa, on ensimmäinen askel kuitenkin tärkeä. Paikkojaan ei kannata lähteä hajottamaan, eikä muutenkaan liikoja yrittämään. Kaikkein turvallisin vaihtoehto varmasti on, jos löytää itselleen hyvän personal trainerin. Tälle voi kertoa pidemmän tähtäimen tavoitteensa ja saada sitten sopivia, juuri itselleen sopivia ohjeita. Netistäkin voi ohjeita löytää, joskin kannattaa perehtyä aluksi useampaan kuin yhteen suunnitelmaan, tai sitten kokeilla erilaisia tapoja harrastaa. Jos ei ole varma liikkeiden suoritustavoista, on varminta aloittaa harjoittelu laitteilla. Niissä liikeratoja ei ole niin helppo tehdä väärin. Toisaalta, jos hallitsee kyykyt, maastavedot ja muut perusliikkeet, saa kaikkein tehokkaimman liikunnallisen hyödyn tällaisista koko vartalon voimaa vaativista liikkeistä – huolimatta siitä, millaisilla painoilla niitä tekee.

Voimaharjoittelun hyödyt

Suomessa on pitkään pidetty voimaharjoittelua vain harvoille soveltuvana lajina. Suuren yleisön suosiossa ovat perinteisesti olleet kestävyyskuntoa kasvattavat lajit, kuten juoksu ja hiihto. Viime aikoina voimaharjoittelun tärkeyteen on kuitenkin herätty meilläkin. Esimerkiksi vanhuksia tutkittaessa on huomattu, että omatoimisuus säilyy pidempään niillä, joilla on edes jonkin verran lihasta pohjalla. Toisaalta on myös havaittu voimailun olevan tehokkain tapa rasittaa verisuonistoa, mikä puolestaan vaikuttaa myös aivoverenkiertoon ja sitä myöten ehkäisee dementiaa. Näin voimailua suositellaankin nykyään muodossa tai toisessa jokaiselle. Niinpä se kannattaakin ottaa mukaan urheilurutiineihinsa, muodossa tai toisessa, vaikka sitten muiden lajien ohessa.